Niinhän siinä kävi että töiden alettua maaliskuussa ei aikaa neulomiselle ole juuri jäänyt. Hartiatkin ovat kroonisessa jumissa alaselästä puhumattakaan. Oikein hävettää että ystävälle aloitetut villasukat on kyllä sovitettu toisen jalan osalta, mutta toinen on vieläkin aloittamatta..

Mutta ilmojen viiletessä ja syksyn hiipiessä kesän ruskettaman ihon alle alkavat neulepuikotkin taas pyöriä mielessä. Ehkäpä tästä vielä reipastutaan!